Vuoden 2020 tuloverotukseen muutoksia

Vuoden 2020 tuloverotukseen muutoksia
Vuoden 2020 tuloverotukseen muutoksia

Vuoden 2020 tuloveroasteikko 

Hallitus esittää, että verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa sovellettavaa progressiivista ansiotulon tuloveroasteikkoa, jota on vuoden 2019 asteikkoon verrattuna lievennetty korottamalla asteikon tulorajoja noin 3,1 prosentilla. Niin kutsuttua solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun.

Asuntolainojen korot

Oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan asteittain. Hallitus esittää asuntovelan korkovähennysoikeutta kavennettavaksi asteittain siten, että vähennys poistuisi kokonaan vuodesta 2023 alkaen.

Asuntovelan koroista olisi vähennyskelpoista 15 prosenttia verovuonna 2020, kymmenen prosenttia verovuonna 2021 ja viisi prosenttia verovuonna 2022. Vuodesta 2023 alkaen asuntovelkojen korkovähennysoikeus poistuisi kokonaan. Korkovähennysoikeuden rajoittaminen koskisi kaikkia verovelvollisten asuntovelkoja mukaan lukien ensiasunnon hankintaan otettu velka riippumatta siitä, milloin velka on otettu.

Siirtymäaikana vähennykseen ei tehtäisi muita muutoksia kuin vähennyskelpoisen osuuden pienentyminen. Näin ollen esimerkiksi ensiasunnon velkaa koskeva korotettu alijäämähyvitys olisi voimassa myös siirtymäaikana.

Kotitalousvähennys

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä ehdotetaan laskettavaksi nykyisestä 2 400 eurosta 2 250 euroon.  Tämän lisäksi kotitalousvähennyksen perusteisiin ehdotetaan muutoksia. Verovelvollinen olisi oikeutettu vähentämään nykyisen 50 prosentin sijasta 40 prosenttia kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä ennakkoperintärekisteriin merkitylle tuloveronalaista toimintaa harjoittavalle maksetusta työkorvauksesta taikka tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä yleishyödylliselle yhteisölle maksetusta työkorvauksesta.

Verovelvollinen saisi vähentää kotitalousvähennykseen oikeuttavasta työstä maksamastaan palkasta 15 prosenttia nykyisen 20 prosentin sijaan. Työn perusteella maksamansa työnantajan sairausvakuutusmaksun, pakollisen työeläkemaksun, tapaturmavakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja ryhmähenkivakuutusmaksun verovelvollinen olisi oikeutettu vähentämään nykyisen mukaisesti täysimääräisesti.  Vähennykseen oikeuttavaan työhön ei esitetä muutoksia.

Ansiotuloverotus        

Ansiotuloverotusta kevennetään yhteensä 200 miljoonalla eurolla korottamalla työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvähennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Kevennys kohdistetaan ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Ansiotuloveroperusteisiin tehdään indeksitarkistus kaikilla tulotasoilla. Alun perin määräaikaiseksi vuonna 2013 säädetyn valtion tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan eli ns. solidaarisuusveron voimassaoloa jatketaan hallituskauden loppuun saakka.

Muuttokustannukset

Muuttokustannusten veronalaista osuutta huojennettaisiin säätämällä puolet työnantajan maksamista kustannuksista verovapaaksi. Palkaksi katsottavaa veronalaista ansiotuloa olisi siten 50 prosenttia työnantajan maksamista työntekijän ja hänen perheenjäsenensä elantomenoina pidettävistä muutto- ja matkustamiskustannuksista. Huojennuksen edellytyksenä olisi, että muutto tapahtuu työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi.

Työskentelypaikan käsitettä olisi tarkoitus tulkita laajasti ja säännöksen soveltamisalan olisi tarkoitus kattaa kaikki tilanteet, joissa työntekijä muuttaa työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Tyypillisesti kyse olisi tilanteista, joissa työntekijä muuttaa varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi. Säännös ei kuitenkaan rajoittuisi vain varsinaisen työpaikan sijainnin vuoksi tapahtuviin muuttoihin, vaan säännöksen soveltamisalan piiriin kuuluisivat myös kaikki muut työn sijainnin vuoksi tapahtuvat muutot.

Työnantajan osallistuessa työntekijän muuttokustannuksiin lähtökohtana voidaan pitää, että työntekijän muutto tapahtuu työskentelypaikan sijainnin vuoksi. Muuton katsottaisiin tapahtuvan työntekijän työskentelypaikan sijainnin vuoksi aina, kun ulkomailta Suomeen töihin tuleva työntekijä muuttaa Suomeen. Myös Suomen sisäisissä muutoissa soveltamisalan olisi tarkoitus olla laaja. Muuton katsottaisiin tapahtuvan työskentelypaikan sijainnin vuoksi aina, kun työntekijä muuttaa toiselta paikkakunnalta työskentelypaikkakunnalle tai lähemmäksi työskentelypaikkakuntaa lyhentäen asunnon ja työskentelypaikan väliseen matkaan käytettävää aikaa.

Myös saman paikkakunnan sisällä tapahtuvat muutot voisivat kuulua säännöksen soveltamisalan piiriin, jos uusi asunto sijaitsee työskentelypaikalle kulkemisen kannalta olennaisesti parempien kulkuyhteyksien päässä lyhentäen asunnon ja työskentelypaikan väliseen matkaan käytettävään aikaan. Säännöksen soveltamisen ulkopuolelle jäisivät lähinnä etäisyydeltään lyhyet muutot, joissa uusi asunto sijaitsee sellaisella paikalla, ettei muutolla ole olennaista vaikutusta työskentelypaikalle kulkemiseen. Säännöksen soveltamisen kannalta ei olisi merkitystä, tapahtuuko muutto työsuhteen alkaessa vai työsuhteen kestäessä.

Työnantajan olisi lähtökohtaisesti maksettava kustannukset suoraan palvelun tarjoajalle. Jos työnantaja maksaisi työntekijälle rahaa muuttoa varten, suoritus olisi työntekijälle palkkaa. Jos työnantaja kuitenkin korvaisi työntekijälle työntekijän itse kokonaan tai osittain maksaman säännöksessä tarkoitetun kustannuksen, maksua voitaisiin pitää osittain verovapaana siinä tilanteessa, että korvaaminen tapahtuisi laskua ja maksutositetta vastaan.

Ulkomaiset avainhenkilöt

Hallitus esittää, että erityissäännökset ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverotuksesta säädetään pysyviksi, jotta edistetään erityistä asiantuntemusta omaavien avainhenkilöiden tuloa Suomeen

Palkkatulosta perittävän lähdeveron määrää ehdotetaan alennettavaksi 35 prosentista 32 prosenttiin. Alennettua 32 prosentin lähdeveroa sovellettaisiin palkkaan, joka maksetaan 1 päivänä tammikuuta 2020 tai sen jälkeen. Lain soveltamisedellytyksiä ei ehdoteta muutettavaksi

Liikennepolttoaineet ja energiaverotus

Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan 250 miljoonalla eurolla. Korotus tehtäisiin siten, että se tulisi voimaan elokuussa 2020.

Energiatuotannon ja -käytön päästöohjausta lisätään poistamalla hallituskauden aikana energiaintensiivisen teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä ja alentamalla II veroluokan sähkövero budjettineutraalisti kohti EU:n sallimaa minimitasoa. Kaivostoiminta siirretään sähköveroluokkaan I. Työkone- ja lämmityspolttoaineiden verotusta kiristetään 100 miljoonalla eurolla.

Tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien verot

Tupakan, alkoholin ja virvoitusjuomien valmisteveroja korotetaan hallituskauden aikana yhteensä 275 miljoonalla eurolla. Tupakkaveroa korotetaan asteittain vuosina 2020—2023 yhteensä 200 miljoonalla eurolla ja korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa. Virvoitusjuomien veroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla sokeripitoisia juomia painottaen.

Yritysverotus

Hallitus selvittää ja valmistelee pikaisesti hallituksen esityksen määräaikaisista kaksinkertaisista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin kannustamiseksi neljän vuoden ajaksi. Tämä merkitsisi yritysten kannalta lykättyä verotusta. Hallituksen tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.

Hallitus selvittää pikaisella aikataululla mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta, jonka tavoitteena on kannustaa aineettomiin investointeihin. Yrityksille voitaisiin myöntää esimerkiksi 50 %:n ylimääräinen verovähennys yritysten sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista neljän vuoden ajan. Tavoitteena on uudistuksen voimaantulo vuonna 2020.

Kasvuyrityksille henkilöstön palkitsemisjärjestelmä         

Osaamisen vahvistamiseksi hallitus toteuttaa listaamattomien kasvuyritysten henkilöstön palkitsemista koskevan lainsäädäntöuudistuksen 1.7.2020 alkaen.

Lähde: Verotieto Oy