Tuloverotukseen muutoksia 2025

Ansiotulojen indeksitarkistus

Ansiotuloveroperusteisiin tehtäisiin vuosittain indeksitarkistus. Hallitus on kuitenkin päättänyt osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia, että indeksitarkistus jätetään vuonna 2025 tekemättä valtion tuloveroasteikon kahden ylimmän tuloluokan osalta.

Indeksitarkistus ehdotetaan toteutettavaksi korottamalla progressiivisen tuloveroasteikon tulorajoja, lukuun ottamatta kahta ylintä tulorajaa, sekä muuttamalla perusvähennyksen enimmäismäärää ja työtulovähennyksen enimmäismäärää, poistuman tulorajoja sekä toista poistumaprosenttia.

Valtion tuloveroasteikko 2025

Verotettava ansiotulo, euroa 0 21200 31500 52 100 88 200 150 000 Vero alarajan kohdalla, euroa 0 2 679,68 4 636,68 10 868,18 23 142,18 48 789,18 Vero alarajan ylittävästä tulon osasta, % 12,64 19 30,25 34 41,5 44,5

Työtulovähennyksen lapsikorotus

Työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseksi verotuksessa ehdotetaan ottavaksi käyttöön 50 euron lapsikohtainen korotus työtulovähennykseen. Työtulovähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 50 eurolla jokaisesta verovelvollisen huollettavana olevasta alaikäisestä lapsesta. Korotuksessa ei olisi lapsien lukumäärään perustuvaa enimmäismäärää eikä verovelvolliskohtaista enimmäismäärää. Jos henkilö olisi lapsen ainoa huoltaja eikä häneen sovellettaisi tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä, myönnettäisiin korotus kaksinkertaisena.

Työtulovähennys kertyisi ja poistuisi samalla tavalla kuin muillakin verovelvollisilla, mutta enimmäismäärä olisi korkeampi. Jos henkilö olisi oikeutettu myös ikään perustuvaan työtulovähennyksen korotukseen, myönnettäisiin lapsikorotus tämän lisäksi.

Työtulovähennyksen korotus myönnettäisiin verovelvolliselle, jolla on verovuoden viimeisenä päivänä väestötietojärjestelmän mukaan huollettavanaan alaikäinen lapsi. Alaikäisellä lapsella tarkoitettaisiin lasta, joka ennen verovuoden alkua ei ole täyttänyt 17 vuotta. Lapsen huoltajalla tarkoitettaisiin lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaisia huoltajia.

Työtulovähennyksen lapsikorotuksen saaminen edellyttäisi, että henkilöllä on työtulovähennykseen oikeuttavia työtuloja.

Ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä

Ansiotulovähennys ehdotetaan kumottavaksi ja se korvattaisiin korottamalla työtulovähennystä. Lisäksi muutettaisiin tuloveroasteikon kahta ylintä marginaaliveroprosenttia.

Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 2 140 eurosta 3 225 euroon. Työtulovähennyksen vähennysprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 12 prosentista 18 prosenttiin.

Poistumien tulorajoja ehdotetaan korotettavaksi siten, että verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 24 250 euroa nykyisen 23 420 euron sijaan pienenisi vähennyksen määrä 2,22 prosentilla nykyisen 2,03 prosentin sijaan puhtaan ansiotulon 24 250 euroa ylittävältä osalta. Kuitenkin siltä osin kuin verovelvollisen puhdas ansiotulo ylittää 42 450 euroa nykyisen 71 900 euron sijaan, vähennyksen määrä pienenisi 3,43 prosentilla ylittävältä osalta nykyisen 1,21 prosentin sijaan.

Ansiotulovähennys on puhtaasta ansiotuloista tehtävä vähennys ja se myönnetään vastaavin perustein sekä valtionverotuksessa että kunnallisverotuksessa. Työtulovähennys on verosta tehtävä vähennys. Vähennykset myönnetään samojen tulojen perusteella.

Ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä siirtää vähennysten painopistettä kunnallisverotuksesta valtionverotukseen ja näin ollen kasvattaa kunnallisveron tuottoa sekä parantaa kunnallisverotuksen efektiivisyyttä. Ehdotettu muutos lisäisi myös kirkollisveron tuottoa. Kirkollisverotuoton lisäyksen vuoksi seurakuntien valtion rahoitusta tullaan pienentämään ja siitä annetaan erillinen esitys.

Ansiotulovähennyksen korvaaminen työtulovähennyksellä ehdotetaan mitoitettavaksi keskimääräisen kunnallisveroprosentin mukaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että verotus kiristyisi korkeamman veroprosentin kunnissa ja kevenisi matalamman veroprosentin kunnissa.

Eläketulovähennys

Osana julkisen talouden lisäsopeutustoimia hallitus päätti kevään kehysriihessä kiristää eläketulojen verotusta siten, että pienempien eläkkeiden verotus ei kiristy. Kiristys päätettiin toteuttaa supistamalla eläketulovähennystä noin 150 miljoonalla eurolla. Tämän perusteella eläketulovähennyksen toista poistumaprosenttia ehdotetaan korotettavaksi 15 prosentista 19,4 prosenttiin.

Kotitalousvähennys

Hallitus on päättänyt, että kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla. Kotitalousvähennyksen supistaminen ehdotetaan toteutettavaksi siten, että vähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosentteja alennettaisiin sekä omavastuuosuutta korotettaisiin.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ehdotetaan alennettavaksi 2 250 eurosta 1 600 euroon. Vähennysprosenttia ehdotetaan alennettavaksi työkorvausten kohdalla 40 prosentista 35 prosenttiin ja palkkojen kohdalla 15 prosentista 13 prosenttiin. Vähennyksen omavastuu ehdotetaan korotettavaksi 100 eurosta 150 euroon.

Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyötä sekä fysio- ja toimintaterapiaa koskeva korotettu kotitalousvähennys päättyy vuoden 2024 loppuun. Jatkossa myös näiden töiden perusteella myönnettäisiin kotitalousvähennystä samojen perusteiden mukaisesti kuin myönnettäessä vähennystä asunnon kunnossapito- ja perusparannustöiden perusteella.

Öljylämmityksestä luopuminen säilyisi korotetun koti talousvähennyksen piirissä vuoden 2027 loppuun. Öljylämmityksestä luopumisen kohdalla vähennyksen enimmäismäärä olisi edelleen 3 500 euroa ja vähennysprosentti 60 prosenttia työkorvauksissa sekä 30 prosenttia palkoissa. Myös öljylämmityksestä luopuminen on kotitalousvähennyksen yleisen omavastuun piirissä, joten ehdotettu omavastuun korotus koskisi myös öljylämmityksestä luopumisen perusteella myönnettävää kotitalousvähennystä.

Vähennykseen oikeuttaviin töihin ei ehdoteta muutoksia. Kotitalousvähennykseen oikeuttaa tavanomainen kotitalous-, hoiva- tai hoitotyö, fysioterapia ja toimintaterapia sekä asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyö.

Työsuhdeautojen verotuet

Nollapäästöisten työsuhdeautojen (esim. täyssähköautot) verotuen voimassaoloa esitetään jatkettavaksi. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan ajonaikana nollapäästöiseksi katsottavien työsuhdeautojen verotusarvoa alennetaan 170 eurolla kuukaudessa vuoden 2025 loppuun.

Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuen voimassaoloa jatketaan neljällä vuodella eli vuoden 2029 loppuun. Tuen määrään tai rakenteeseen ei ehdoteta muutoksia.

Muihin liikenteen työsuhde-etujen väliaikaisiin veronhuojennuksiin ei ehdoteta muutoksia. Näin ollen työnantajan tarjoaman latausedun verovapaus sekä vähäpäästöisten työsuhdeautojen verotusarvon alentaminen jatkuisivat voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti normaalisti vuoden 2025 loppuun.

Rajat ylittävään työskentelyyn liittyvä kulttuuri-, kieli- ja muu valmennus

Esityksessä ehdotetaan, että rajat ylittävissä työskentelytilanteissa työnantajan kustantama kulttuuri-, kieli- ja muu vastaava valmennus säädettäisiin verovapaaksi etuudeksi työntekijälle. Työnantajan maksamien rajat ylittävään työskentelyyn liittyvien koulutus- ja valmennuskustannusten verokohtelu perustuu nykyisellään tuloverolain yleiseen säännökseen työnantajan kustantamasta koulutuksesta ja sitä koskevaan verotuskäytäntöön.

Muuttokustannusten verovapautta laajennetaan

Esityksessä ehdotetaan, että työnantajan työntekijälle maksamat muutto- ja siihen liittyvät matkustamiskustannukset olisivat työntekijälle kokonaan verovapaita etuuksia aina, kun muutto tapahtuu työpaikan sijainnin vuoksi nykyisen 50 prosentin sijaan. Työnantaja voisi korvata verovapaasti myös työntekijän perheenjäsenen vastaavat kustannukset.

Lisäksi työnantajan työntekijälle ja hänen perheenjäsenelleen ottama komennusmatkavakuutus katsottaisiin verovapaasti korvattavaksi muutto- ja matkustamiskustannukseksi. Kyseessä olisi nykysääntelyn ja verotuskäytännön laajennus siltä osin, että jatkossa myös Suomeen työskentelemään lähetetyn työntekijän perheenjäsenelle otettu vakuutus voitaisiin katsoa työntekijän verovapaaksi etuudeksi.

Viranomaisrekisteröinnit ja eräät muut maahantuloon liittyvät kustannukset

Esitysluonnoksen mukaan työnantajan kustantamat viranomaismaksut ja ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostettu palvelu passin, lupien, henkilötunnuksen ja veronumeron hankkimiseksi säädettäisiin niin työntekijän kuin tämän perheenjäsenen osalta työntekijän verovapaaksi eduksi.

Jatkossa työnantaja voisi työntekijän veronumeron ja työskentelyyn liittyvien lupien lisäksi, vallitsevaa käytäntöä laajemmin korvata verovapaasti myös passin ja henkilötunnuksen hankinnasta aiheutuneita kustannuksia sekä perheenjäsenen vastaavat rekisteröinnistä, luvista ja näihin liittyvistä ulkopuoliselta palveluntarjoajalta ostetuista palveluista aiheutuneet kulut.

Lisäksi ehdotetaan, että työnantajan maksamat maahantulon, lupien ja turvallisen työskentelyn kannalta perustellut työntekijän ja hänen perheenjäsenensä rokotukset, lääkkeet ja lääkärintarkastukset säädettäisiin työntekijän verovapaaksi eduksi.

Koulutusvähennys

Elinkeinoverolaista ja maatilatalouden tuloverolaista kumottaisiin työnantajan koulutusvähennystä koskevat säännökset, koska työnantajan koulutusvähennyksestä luovuttaisiin.

Metsälahjavähennyksen valtiontukiseuranta

Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi metsälahjavähennyksen valtiontukiseurannan eurorajaa 300 000 euroon nykyisestä 200 000 eurosta vastaamaan uutta de minimis -asetusta.

Lähde: Verotieto Oy