Työpanokseen perustuva osinko ja työsuhdeoptiot

Työpanokseen perustuva osinko ja työsuhdeoptiot
Työpanokseen perustuva osinko ja työsuhdeoptiot

Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutokset (He 156/2020, StVM 30/2020), jonka perusteella työpanokseen perustuva osinko luetaan jatkossa mukaan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon. Lisäksi säännöksiä täsmennetään työsuhdeoptioiden ja osakepalkkioiden osalta.

Työpanososinko

Verotuksessa työpanokseen perustuva osinko on ansiotulona verotettavaa palkkaa tai työkorvausta siltä osin kuin osingon jakoperusteena on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuluvan henkilön työpanos. Osinko on ansiotuloa, jos osingon jakoperusteena yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan on osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Osinko on sen henkilön tuloa, jonka työpanoksesta on kysymys.

Työpanokseen perustuva osinko on työstä maksettavaan vastikkeeseen verrattava suoritus, joka maksetaan osingon, työpanososingon, muodossa. Näin ollen työpanokseen perustuva osinko luetaan mukaan työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaan työansioon.

Lain muutos ei muuta muiden osinkojen kuin työpanososinkojen verotusta. Osinko ei ole työpanososinkoa pelkästään sen johdosta, että osingon jakaneen yhtiön tulos on kertynyt ehkä yksinomaankin osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työskentelyn perusteella. Jos osingon jakoperusteena ei ole miltään osin työpanos, vaan esimerkiksi omistusosuus yhtiössä, työpanososinkoa koskevia säännöksiä ei sovelleta.

Työsuhdeoptiot

Voimassa olevan lain mukaan työsuhdeoption käyttämisestä syntyvää etua ei pidetä vastikkeena työstä. Lainmuutoksen jälkeen työsuhdeoption käyttämisestä syntyvä etu on kuitenkin pääsäännöstä poiketen, tietyin edellytyksin työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa työansiota. Työnantajan tulee ilmoittaa työsuhdeoption käyttöajankohtana edun osuus tulorekisteriin.

Työsuhdeoptiosta saatava etu on työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevaa työansiota, jos työsuhdeoptiolla merkittävän osakkeen sovittu merkintähinta on olennaisesti alempi kuin osakkeen käypä arvo option antamishetkellä ja etu käytetään ennen kuin edun saamisesta on kulunut vähintään vuosi. Olennainen ero määritellään tapauskohtaisesti. Osakkeen sovitun merkintähinnan voidaan katsoa alittavan selvästi osakkeen käyvän arvon, jos sovittu merkintähinta on alle 50 %:a option antamisajankohdan mukaisesta osakkeen käyvästä arvosta.

Lähde: Verotieto Oy