Osinkotulojen verotus

Verohallinto on julkaissut 27.5.2020 päivätyn ohjeen Osinkotulojen verotus. Aikaisempaa saman nimistä ohjetta on päivitetty yhteisöjen tulolähdejaon poistamisen sekä uuden oikeuskäytännön (esim. KHO 2019:56 ja KHO 2019:57) vuoksi. Ohjeen sisältöä on myös tarkennettu esimerkiksi in natura -osingon ja matemaattisen arvon laskemisen osalta.

Tulolähteen vaikutus osinkojen verotukseen

Tulolähdejaon poistamisen piiriin kuuluvien yhteisöjen verotuksessa osingot ovat aina elinkeinotoiminnan tulolähteen tuloa, jos ne eivät liity maatalouteen. Maatalouteen liittyvien osakkeiden perusteella saadut osingot ovat maatalouden tulolähteen tuloa.

Yhteisön Suomesta saamat osingot ovat pääsääntöisesti kokonaan verovapaata tuloa. Kotimaisen julkisesti noteeraamattoman yhtiön jakama osinko on aina verovapaata. Julkisesti noteeratun yhtiön jakama osinko on verovapaata, jos osingonsaaja on toinen julkisesti noteerattu yhtiö. Myös julkisesti noteeraamattoman yhtiön noteeratusta yhtiöstä saama osinko on verovapaata tuloa, kun osingonsaaja omistaa osinkoa jakavan julkisesti noteeratun yhtiön osakepääomasta vähintään 10 prosenttia.

Osingot ovat kokonaan veronalaisia, jos julkisesti noteeraamaton yhtiö saa osinkoa julkisesti noteeratulta yhtiöltä, jonka osakepääomasta osingonsaaja omistaa alle 10 prosenttia.

Pääomatulo-osuuden määrä lasketaan osakekohtaisesti

Jos osakkeenomistaja luopuu osakkeistaan osingonjakopäätöksen jälkeen, mutta ennen kuin osinko on ollut nostettavissa, verotetaan osingosta uutta omistajaa. Verovuoden aikana tapahtuva osakkeiden luovutus ei lisää eikä vähennä osinkotulon yhteenlaskettua pääomatulo-osuutta, jos osinkoa jaetaan verovuoden aikana kahdelle eri osakkeenomistajalle ennen osakeluovutusta ja sen jälkeen. Pääomatulo-osuuden määrää tarkastellaan siis osakekohtaisesti. Korkein hallinto-oikeus otti asiaan kantaa päätösparissa sekä luovuttajan että luovutuksensaajan osinkoverotuksen näkökulmasta (KHO 2019:56 ja 2019:57). Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä KHO 2019:56 ja 2019:57 voidaan soveltaa verovelvollisen vaatimuksesta jo verovuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa sekä takautuvasti ajalta, jolta muutoksenhaku on vielä mahdollista.

Verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöshetken ja osingonjaon välillä tapahtuneet muutokset yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrässä eivät vaikuta osakkeen matemaattisen arvon laskentaan, koska osakkeen matemaattinen arvo lasketaan aina verovuotta viimeksi edeltäneen tilikauden tilinpäätöshetken osakkeiden lukumäärän mukaan.

In natura -osingot

Osakeyhtiö voi maksaa osingon rahan sijaista muuna omaisuutena (in natura -osinko). Muuna omaisuutena saadun osingon määräksi katsotaan osinkona saadun muun omaisuuden käypä arvo sinä päivänä, kun osinko on nostettavissa. Muuna omaisuutena saatuun osinkoon sovelletaan osinkoverotuksen yleisiä säännöksiä eikä osinkoverotukseen siten vaikuta osinkona saadun omaisuuden luonne.

Tyypillinen esimerkki muuna kuin rahana maksettavasta osingosta on osakkeena maksettava osinko. Osakeyhtiön osakkeina maksettavan osingon määrä on osakkeiden käypä arvo sinä päivänä, jolloin osinko on nostettavissa. Julkisesti noteeratun yhtiön osakkeen käypä arvo on osakkeen kyseisen päivän painotettu keskihinta.

Osinkona saatujen osakkeiden hankintamenoksi katsotaan osakkeen käypä arvo kokonaisuudessaan, vaikka osa osinkotulosta olisi verovapaata tuloa (KHO 28.10.2005 taltio 2765). Osinkona saadun osakkeen hankinta-ajankohdaksi katsotaan se ajankohta, jolloin osinko on ollut nostettavissa.

Yhtiön osakkeenomistajiensa puolesta erikseen maksama varainsiirtovero on voitonjaon luonteinen erä (KHO 2015:84 ja KVL 63/2019 (ei lainvoimainen)). Tämän vuoksi yhtiön osingonsaajan puolesta maksama varainsiirtovero on yleisesti verovelvolliselle osingonsaajalle veronalaista tuloa.  Jos osinko kuuluu luonnollisen henkilön tai kuolinpesän henkilökohtaiseen tulolähteeseen, yhtiön osakkeenomistajansa puolesta maksama varainsiirtovero on osingonsaajan veronalaista pääomatuloa (ks. KVL 64/2019 (ei lainvoimainen)). Osingonsaajan puolesta maksettu, veronalaisena tulona verotettu varainsiirtovero otetaan huomioon osana osakkeiden hankintamenoa.

Jos päätös varainsiirtoveron maksamisesta tehdään osana osingonjakopäätöstä (suoritus on osa osingonjakopäätöksellä jaettavaksi päätettyä osinkoa), yleisesti ja rajoitetusti verovelvollisen osingonsaajan puolesta maksettu varainsiirtovero on osingonsaajalle osinkotuloa.

Lähde: Verotieto Oy